Rahapeliongelma ja aivot

Rahapeliongelma on taustaltaan monimuotoinen ilmiö, jolle ei ole voitu osoittaa mitään yhtä taustamekanismia tai syytä. Rahapeliongelma liittyy kuitenkin keskeisesti ainakin kahteen hermostolliseen prosessiin. Toinen näistä liittyy rahapelaamisen palkitsevuuteen ja toinen päätöksentekoon.

Vaikka rahapeliongelmista kärsiviltä onkin löydetty tutkimuksissa heikkouksia näihin prosesseihin liittyviltä aivoalueilta, ei voida sanoa, ovatko heikkoudet syy peliongelmaan vai peliongelma syynä aivoalueilla näkyviin muutoksiin.

Rahapeliongelmasta kärsivän näkökulmasta palkkiojärjestelmän ja päätöksenteon heikkouksien tunnistaminen voi auttaa pyrkimyksissä tietoisesti muuttaa käyttäytymistään.


Palkkiojärjestelmä

Rahapelaamisen palkitsevuuden kannalta keskeinen aivoalue on ventral striatum, jossa sijaitsee aivojen mielihyväkeskus (nucleus accumbens). Kaikki eloonjäämisen kannalta hyödyllinen toiminta aktivoi mielihyväkeskusta erittämällä välittäjäainehormoni dopamiinia, joka aikaansaa mielihyvän kokemuksen.

Myös päihteillä ja esimerkiksi rahapelaamisella ja sen ennakoimattomalla palkitsevuudella on sama mielihyvää tuottava vaikutus. Rahapelaamisessa jo pelkkä pelaamisen tai voiton odotus aktivoi järjestelmän.

Riippuvaisilla ihmisillä on joissakin tutkimuksissa todettu tavallista vähemmän aktivaatiota mielihyväkeskuksessa. Epäillään, että sen vuoksi tarve stimuloida mielihyväkeskusta esimerkiksi päihteillä tai rahapeleillä olisi tavallista voimakkaampi. 

Mihin kiinnittää huomiota?

  • Rahapelaaminen saa aivot ”koukkuun” ja rahapeliriippuvuuteen liittyy samankaltaisia ilmiöitä, kuin muihinkin riippuvuuksiin, mm. toleranssin kasvu ja vieroitusoireet.

  • Käy läpi rahapelaamiseen liittyviä uskomuksiasi, satunnaisuutta ja tapahtumien riippumattomuutta  sekä suurten lukujen lakia ja talon etua  – pyri valloittamaan järjen avulla aivot takaisin koukuttavalta pelaamiselta.

  • Rahapeliriippuvuus ”kaappaa” aivojen mielihyväkeskuksen ja monet aiemmin mielihyvää tuottaneet toiminnat eivät enää tunnu miltään: lopettamisen jälkeen vaatii aikaa ja vaivannäköä oppia nauttimaan taas muista asioista – ole sitkeä ja jatka uusia harrastuksia, vaikka alku olisi vaikeaa. Vaivannäkö palkitsee lopulta!

  • Ole tietoinen riskistä, että yhden riippuvuuden saattaa korvata toinen. Pyri löytämään pelaamisen tilalle tekemistä, joka tuottaa hyvää mieltä, mutta ei aiheuta haittoja sinulle tai läheisillesi.

 

Päätöksenteko

Keskeinen aivoalue on etuotsalohkon aivokuori (prefrontal cortex). Tämän aivoalue osallistuu keskeisesti päätöksentekoon, harkintaan ja toiminnan kontrolliin. Rahapeliriippuvuudesta kärsivillä on todettu matalaa aktivaatiota etuotsalohkolla, kun he ovat tehneet rahapelaamiseen liittyviä päätöksiä. Matala aktivaatiotaso viittaa päätöksenteon impulsiivisuuteen.

Impulsiivisen päätöksenteon seuraukset näkyvät riskien ja saavutettavien palkkioiden arvioimisessa. Rahapeliongelmasta kärsivät valitsevat usein nopean mielihyvän tavoittelun pitkän ajan negatiivisista seurauksista huolimatta.


Mihin kiinnittää huomiota?

  • Pyri suunnitelmalliseen päätöksentekoon. Muistuta itseäsi siitä, että voit valita nopean mielihyvätyydytyksen sijaan pitkän aikavälin palkkion – pelaamisen aiheuttamien haittojen loppumisen.

  • Pelihimon iskiessä pysäytä itsesi ennen valintaa. Tee muistilappu lompakkoosi, jossa muistutat itseäsi pelaamisen seurauksista sekä toisin toimimisen mahdollisuuksista.

  • Mieti tietoisesti pelaamisen jatkamisen / lopettamisen ja rajottamisen lyhyen ja pitkän aikavälin seurauksia: listaa itsellesi hallitsemattoman pelaamisen lyhyen ja pitkän aikavälin plussat ja miinukset esimerkiksi alla olevan tyyyppisen nelikenttään

  • Tee pelaaminen itsellesi mahdollisimman vaikeaksi, jotta et voi niin helposti toimia hetken mielijohteesta. Rajoita esim. pelaamistasi netissä tai mahdollisuuksien mukaan myös pelipaikoilla.

PELAAMISEN LOPETTAMISEN/VÄHENTÄMISEN HYÖDYT PELAAMISEN LOPETTAMISEN/VÄHENTÄMISEN HAITAT

lyhyt aikaväli

lyhyt aikaväli

pitkä aikaväli

pitkä aikaväli

 

 

 

 

 

 

Lähteitä ja lisätietoa:

Bates, S. (2011). Addiction and brain circuits. BrainFacts.org.  Luettu: 27.9.2016

Bates, M. (2015). Gambling addiction and the brain. BrainFacts.org.  Luettu: 27.9.2016

Ferris, J. How the brain gets addicted to gambling?  Scientific American  Luettu: 27.9.2016

Goudriaan, A.E., Oosterlaan, J., de Beurs, E. & Van den Brink, W. (2004). Pathological gambling: a comprehensive review of biobehavioral findings. Neuroscience and Biobehavioral Reviews, 28, 123-141.

Grant, J.E., Odlaug, B.L. & Chamberlain, S.R. (2016). Neural and psychological underpinnings of gambling disorder: A review. Progress in Neuro-Psychopharmacology & Biological Psychiatry, 65, 188-193.

van Holst, R., van den Brink, W., Veltman, D.J. & Goudriaan, A.E. (2010). Why gamblers fail to win: A review of cognitive and neuroimaging findings in pathological gambling. Neuroscience and Biobehavioral Reviews, 34, 87-107.

Scott, A. (2012). Pathological gambling – dopamine reward system.  Luettu: 27.9.2016