Rahapelaaminen Suomessa

Suomalainen rahapelijärjestelmä

Suomessa rahapelaamista säätelee arpajaislaki. Manner-Suomessa on myönnetty rahapelien järjestämisen yksinoikeus kolmelle toimijalle: Veikkaukselle, RAY:lle ja Fintotolle. Ahvenanmaalla rahapelitoimintaa toteuttaa PAF.

Suomen yksinoikeusjärjestelmällä pyritään hillitsemään pelien aiheuttamia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja; kuten ongelmapelaamista, rikollisuutta ja sopupelejä sekä takaamaan pelien rehellisyys ja kuluttajan oikeusturva.

Euroopan Unioni sallii kilpailun rajoittamisen tietyin edellytyksin: monopolin edellytyksenä tulee olla aito ja johdonmukainen pyrkimys asetettuihin haittoja rajoittaviin tavoitteisiin, joiden toteutumista EU:n parlamentti ja komissio valvovat.

Rahapelien tuotto käytetään arpajaislain mukaisesti yhteiseen hyvään.

  • Veikkauksen pelien tuoton jaosta päättää opetus- ja kulttuuriministeriö.
  • RAY:n tuotonjaosta päättää valtioneuvosto sosiaali- ja terveysministeriön sekä RAY:n ehdotusten perusteella. RAY hoitaa avustusten jakamiseen, valvontaan ja avustustoiminnan arvioimiseen liittyvän käytännön työn.
  • Fintoton tuoton jakoa säätelee niin ikään arpajaislaki. Toimeenpanosta vastaa maa- ja metsätalousministeriö.

Rahapelien tuotoilla rahoitetaan:

  • tiedettä, taidetta, liikuntaa ja nuorisotyötä (Veikkaus)
  • sosiaali- ja terveysalan järjestöjä, ongelmia kohdanneiden ja heikompien väestöryhmien auttamista sekä sotaveteraanien kuntoutusta (RAY)
  • hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämistä (Fintoto)

Poliisihallitus vastaa rahapelien sekä pelien mainonnan valvonnasta.

Rahapelaamisen aiheuttamien ongelmien seuranta ja tutkimus sekä ehkäisyn ja hoidon kehittäminen kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa tätä tehtäväänsä yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kanssa.

Kaikki rahapelaaminen on ollut kielletty alle 18-vuotiailta 1.7.2011 astuneen lainmuutoksen jälkeen. Se on selvästi vähentänyt nuorten pelaamista. Ikärajojen valvonnan vastuu kuuluu sekä rahapeliyhtiöille että pelejä myyvien asiamiesten ja myyjien tehtäviin. Ikärajavalvonnan laiminlyönti voi johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Tilastoja suomalaisten rahapelaamisesta

Suomalaiset ovat innokasta pelikansaa. Vuonna 2013 suomalaiset hävisivät RAY:n, Veikkauksen ja Fintoton peleihin kaikkiaan 1, 7 miljardia euroa. Ulkomaille pelaamisesta ei ole tarkkoja tietoja. Eri arvioiden mukaan suomalaiset häviävät ulkomaisten tarjoajien peleihin 100 -300 miljoonaa euroa. Korkeimpaan arvioon rahapelaamisen määrästä yltää brittiläinen konsulttiyhtiö H2 Gambling Capital, jonka The Economist -lehdessä julkaistun arvion mukaan suomalaisten häviöt rahapeleihin olivat kaikkiaan jopa yli 2 mijardia euroa vuonna 2013. Rahapelaamisen liikevaihdosta ei ole tarkkoja lukuja. Rahapelaamisen liikevaihto on joka tapauksessa moninkertainen pelaajien häviöihin tai peliyhtiöiden tuottoihin verrattuna.

Suomalainen rahapelaaminen on koottu yksiin kansiin kahdesti: vuosina 2009 ja 2012. Viimeisimmässä Suomalaisen rahapelaamisen vuosikirjassa 2012 kuvataan suomalaista rahapelijärjestelmää ja -politiikkaa, pelaamisen yleisyyttä ja valvontaa, tuottoja ja tilastoja sekä vuosien 2008 ja 2011 välillä tapahtuneita muutoksia.

Raportin mukaan:

  • Vuonna 2011 suomalaisten peliyhtiöiden tuotto (pelaajien tappiot) oli 1620,7 miljoonaa euroa.
  • Yhteiseen hyvään jaettiin yhteensä 917,5 milj. € (+ veroja 161,7 milj €)
  • Keskimäärin suomalainen täysikäinen pelasi 376,4 € suomalaisiin rahapeleihin: Veikkauksen peleihin 193,2 €; RAY:n peleihin 171,3 € ja Finntoton 12,0 €.
  • 2009 peliyhtiöiden tuotto oli 1468,6 miljoonaa: pelaaminen on kasvanut parissa vuodessa n. 10 %.
  • Tarkkaa kokonaiskulutusta rahapeleihin ei tiedetä, sillä suomalaiset pelaavat myös netin kautta ulkomaisten yhtiöiden pelejä sekä harrastavat omia yksityisiä laittomia vedonlyöntejään.

Miten pelaamiseen suhtaudutaan?

  • Kaksi kolmasosaa suomalaisista pitää rahapelien ongelmapelaamista vakavana ongelmana
  • 91 % suomalaisista on sitä mieltä, ettei rahapelaamiseen pitäisi kannustaa
  • 71 % suomalaisista on ainakin jokseenkin sitä mieltä, että rahapelaamiseen on liikaa mahdollisuuksia
  • 78 % ei halua, että rahapelejä kiellettäisiin kokonaan
  • Suomalaisista kolme neljästä pitää monopolijärjestelmää hyvänä mallina vähentää pelaamisen haittoja
  • 85 % on sitä mieltä, että 18-vuoden ikäraja on hyvä keino vähentää peliongelmia

Kuka pelaa?

Suomessa toteutetaan laaja väestökysely suomalaisten rahapelaamisesta neljän vuoden välein. Viimeisin ilmestyi 2015.

Vuonna 2012 ilmestyneeseen väestökyselyyn vastasi 4484 suomalaista 15 - 74 -vuotiasta (40 % tavoitelluista).

Tutkimuksen mukaan:

  • 78 % on pelannut viimeisen 12 kuukauden aikana rahapelejä – naisista 73 % ja miehistä 83 %. Määrä vastaa n. 3,1 milj. suomalaista.
  • 12 % vastanneista pelasi rahapelejä useita kertoja viikossa, 34 % noin kerran viikossa.
  • Keskimäärin suomalainen käytti rahaa peleihin 2,2 % nettotuloistaan; ongelmapelaajat keskimäärin 11,5 %.
  • Yleisintä pelaaminen on 25–34- sekä 35–49-vuotiaiden ikäryhmissä. Molemmista 96 % on joskus pelannut rahapelejä.
  • Työssäkäyvillä pelaaminen on yleisempää; opiskelijoilla, kotiäideillä, eläkeläisillä ja työttömillä harvinaisempaa.
  • Yksinasuvilla pelaaminen on yleisempää kuin perheellisillä.
  • Viidesosa on pelannut rahapelejä netin välityksellä: 25–34 -vuotiailla miehillä nettipelaaminen on yleisintä.
  • Suosituimmat pelit ovat Lotto/Vikinglotto/Jokeri (74 % pelannut), Veikkauksen arvat (37 %), raha-automaatit (36 %).

Miehet aloittavat pelaamisen naisia nuorempina ja pelaavat enemmän ja useammin pelejä, jotka eivät ole puhtaita onnenpelejä (urheiluvedonlyönti, pokeri). Naiset pelaavat enemmän onnenpelejä kuten raha-automaatit tai ruletti.

Rahapelaaminen on keskittynyttä: pieni joukko kaikista pelaajista tuo valtaosan pelien tuotoista. Eniten pelaava 5 % tuo arviolta puolet rahapelien tuotosta.

Lähteet:

Suomalaisen rahapelaamisen vuosikirja 2012
Arpajaislaki
Suomalaisten rahapelaaminen 2011 (2012). (THL). Raportti 14/2012.