Hallituksen rahapelijärjestelmän uudistus uhkaa pahentaa pelihaittoja

Petteri Orpon hallitusohjelmassa linjattiin siirtyminen osittaiseen lisenssijärjestelmään vuoden 2026 alussa. Jatkossa toimiluvan hankkineet rahapeliyhtiöt saavat tarjota verkossa pelattavia bingo-, kasino- ja raha-automaattipelejä sekä vedonlyöntipelejä suomalaisille.

Lakikirja ja tuomarin nuija

Uudistuksen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää pelaamisesta aiheutuvia terveydellisiä, taloudellisia ja sosiaalisia haittoja sekä parantaa rahapelijärjestelmän kanavointiastetta. Lain tavoitteena on lisäksi estää rahapeleihin liittyvät väärinkäytökset ja rikokset. Hallituksen esitys tuli lausuntokierrokselle heinäkuussa, ja Peluuri antoi oman lausuntonsa 16.8.2024. 

Rahapelihaittojen ehkäisy ja vähentäminen on rahapelilain keskeinen tavoite. Peluurin mukaan tämä tavoite ei kuitenkaan toteudu uudessa esityksessä. Esitys keskittyy liiaksi kanavointiin eli siihen, että ihmiset pelaavat säännellyn järjestelmän piirissä. Kanavointiasteen nostamiseksi on valittu monia sellaisia keinoja, jotka lisäävät pelaamista ja siirtävät pelikulutusta haitallisempiin peleihin.  

Esitystä on mahdotonta perustella pelihaittojen ehkäisyllä 

Peluurin mukaan esityksen ongelmia ovat muun muassa markkinoinnin ja mainonnan laaja salliminen sekä liian kevyet, yhtiökohtaiset ja pitkälti vapaaehtoisuuteen perustuvat pelinhallintavälineet. Ehdotuksessa sallitaan erityisen haitallisten pelien mainonta, mikä ei ole mahdollista nykyisen lain mukaan. Kokonaisuudessa ehdotuksessa olisi jopa nykyistä vähemmän pelihaittoja ehkäiseviä ja rajoittavia elementtejä. Peluuri katsoo, että jos hallituksen esitys hyväksytään tällaisenaan, peliongelmat tulevat todennäköisesti lisääntymään ja pahenemaan.  

- Esitystä on mahdotonta perustella pelihaittojen ehkäisyllä ja tämä näkyy myös esityksen omassa vaikutusarvioinnissa. Uuteen lisenssijärjestelmään siirtyvät kaikkein haitallisimmat pelit, joita pitäisi säännellä tiukasti. Nyt ollaan kuitenkin menossa päinvastaiseen suuntaan. Peliongelmien määrä on jo nyt kasvussa, ja hallituksen esitys voi pahentaa tilannetta entisestään, sanoo Peluurin yksikön päällikkö Inka Silvennoinen. 

Peluurin näkemyksen mukaan pelihaittojen ehkäisemiseksi tarvitaan kaikille peliyhtiöille yhteinen keskitetty ja pakollinen kulutusraja, selkeästi määritelty velvoite ongelmalliseen pelaamiseen puuttumisesta, ikärajan nosto 20-vuoteen haitallisimpien pelien osalta sekä tiukat rajoituksen markkinointiin. Markkinoinnin osalta tavoitteen tulisi olla mahdollisimman nopea siirtymä rahapelien markkinointikieltoon. Toimiva järjestelmä vaatii tuekseen toimivaltaisen ja hyvin resursoidun valvontaviranomaisen.   

Kasvavat haitat lisäävät kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä 

Rahapelihaitat eivät ole vain pelaajan ongelma, vaan ne vaikuttavat myös hänen läheisiinsä ja koko yhteiskuntaan. Tutkimusten mukaan rahapelikulutus on hyvin kasaantunutta. Merkittävä osa rahapeliteollisuuden tuotoista, eli pelaajien häviöistä, kertyy pieneltä paljon pelaavalta joukolta. Tämä korostuu erityisesti niissä peleissä, jotka ovat nyt siirtymässä lisenssijärjestelmän piiriin. Helpompi saatavuus ja runsas markkinointi tulevat lisäämään pelihaittoja ja tuottamaan yhteiskunnalle lisäkustannuksia esimerkiksi sairaspoissaoloja, menetettyjä työvuosia, rikollisuutta sekä tuki- ja hoitopalveluiden lisääntyvää tarvetta.   

- Rahapelit eivät ole tavallinen kulutushyödyke, vaan haittoja ja riippuvuutta aiheuttava tuote. Peliongelmien taustalla on inhimillistä kärsimystä, kuten perhesuhteiden hajoamista, talousvaikeuksia ja jopa itsemurhia. Kun haitat kasvavat, myös yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset lisääntyvät. Siksi pelihaittojen ehkäisyä täytyy vahvistaa, ei heikentää, painottaa Silvennoinen. 

Tutustu Peluurin lausuntoon

Aiheesta muualla