Rahapelaamisesta viittomakielellä

Rahapelit ja pelihaitat

Rahapelaaminen on Suomessa varsin yleistä. Pelaaminen ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti, sillä pieni osa pelaajista pelaa suurimman osan rahapeleistä. Rahapelaamisesta aiheutuvat haitat ovat niin ikään yleisiä. Vuonna 2007 tehdyn kyselyn mukaan rahapelaamisesta koituvia haittoja on 130 000 suomalaisella.

Pelaaminen on harmitonta tai kohtuullista silloin, kun se ei hankaloita pelaajan tai lähipiirin normaalia elämää. Pelaamisen seuraukset ovat tällöin myönteisiä. Peli antaa  pienen viihdyttävän hetken arjen lomassa tai sopivasti elämää värittävän haaveen voitosta. Pelaaminen ei kuitenkaan haittaa mitään tärkeää elämänaluetta.

Pelaamisen haitallisuus vaihtelee. Pelaamisesta koituvat haitat voivat olla satunnaisia tai pitkäkestoisia, lieviä tai vakavia. Kohtuupelaamista ja ongelmapelaamista ei ole aina helppo erottaa toisistaan. Ongelmapelaaminen on liiallista rahapelien pelaamista, joka vaikuttaa kielteisesti henkilön elämään, kuten hänen psyykkiseen tai fyysiseen terveyteensä, suoriutumiseensa koulussa tai työelämässä, talouteen tai ihmissuhteisiin. Peliriippuvuudesta puhutaan silloin, kun ongelmat ovat vakavia. Pelaamisen haitallisuus voi vaihdella samalla pelaajalla eri aikoina.

Tilanteeseen on syytä puuttua, kun pelaaminen alkaa haitata ihmissuhteita ja taloudenpitoa tai muulla tavoin häiritsee normaalia elämänmenoa. Yhteistä kaikelle haitalliselle pelaamiselle on, että siitä on mahdollista päästä eroon – joko omin avuin tai ulkopuolisella tuella.

Ongelmapelaamiseen on monta syytä

Pelaaminen voi muuttua ongelmalliseksi eri tavoin. Eri ihmisillä siihen vaikuttavat monet ulkoiset ja sisäiset tekijät. Vaikea elämäntilanne tai elämänkriisi sekä päihteiden käyttö tai psyykkiset ongelmat saattavat altistaa ongelmapelaamiselle. Nuorena aloitettu pelaaminen lisää pelihaittojen riskiä myöhemmällä iällä.

Pelien saatavuus ja tarjolla olevien pelien luonne vaikuttavat myös  ongelmapelaamiseen. Kaikenlaiseen rahapelaamiseen sisältyy haittojen riski, mutta tietynlaiset pelit aiheuttavat herkemmin ongelmia. Tällaisia riskitekijöitä peleissä ovat nopea tempo ja pelin vaatima todellinen tai kuviteltu taito. Raha-automaatit ja verkossa pelattava pokeri, ns. nettipokeri ovat esimerkkejä herkästi ongelmiin johtavista peleistä.

Tunnetasolla riskitekijöitä ovat psyykkiset ongelmat, kuten masennus ja ahdistus. Joskus ongelmapelaaminen voi olla seurausta ongelmien kohtaamisen vaikeudesta muilla elämänalueilla. Tällöin pelaaminen voi toimia pakopaikkana ahdistavasta elämäntilanteesta. Mikään yksittäinen tekijä ei kuitenkaan väistämättä johda ongelmapelaamiseen, ja lopputulos on aina usean tekijän summa.

Peliongelmaa pidetään opittuna käyttäytymisenä, josta on myös mahdollista päästä oppimalla eroon. Peliongelman hoidossa käytetäänkin usein menetelmiä, joilla muutetaan opittua käyttäytymistä ja uskomuksia.  

Riskitekijöiden lisäksi on tärkeää huomioida suojaavat tekijät. Nimensä mukaisesti ne ovat tekijöitä, jotka suojaavat ongelmalliselta pelaamiselta. Suojaavat tekijät ovat yhtä moninaisia kuin altistavat tekijätkin. Ne voivat liittyä henkilön asenteisiin tai käyttäytymiseen, ihmissuhteisiin ja tukeen tai ympäristöön laajemmin. Oma asenne terveellisiä elämäntapoja kohtaan ja omiin asenteisiin ja käyttäytymiseen vaikuttavat ihmissuhdeverkostot voivat olla tärkeitä suojaavia tekijöitä.

Kortit pöytään – arvioi tilanteesi

Pohtimalla pelaamiseen liittyvää ajattelua, tunteita ja käyttäytymistä voit alkaa selvittää, onko pelaamisella elämässäsi kohtuuttoman suuri asema. Pelaamisen luonteen ja sen haitallisuuden arviointiin on kehitetty erilaisia testejä ja kyselyitä. Voit aloittaa kysymällä itseltäsi kaksi kysymystä:

1. Oletko koskaan tuntenut tarvetta käyttää pelaamiseen yhä enemmän rahaa?
2. Oletko koskaan joutunut valehtelemaan läheisillesi siitä, kuinka paljon pelaat?

Myöntävä vastaus toiseen tai molempiin kysymyksiin antaa aihetta pohtia pitäisikö sinun muuttaa pelikäyttäytymistäsi. 

Alkuun on hyvä miettiä, miten usein ja mitä pelejä pelaat. Miten pelaaminen vaikuttaa elämääsi ja ihmissuhteisiisi? Vaikuttaako pelaaminen mielialaasi? Mikä ylipäätään saa sinut pelaamaan? Pelipäiväkirjan pitäminen auttaa sinua vastaamaan näihin kysymyksiin. Pelipäiväkirjaan kirjataan pelaamisen ajankohta ja pelaamiseen käytetty aika, pelin muoto ja paikka, jossa pelasit. Näiden lisäksi on tärkeää merkitä muistiin pelin lopputulos eli pelaamisesta tulleet voitot ja tappiot. Lisäksi on hyödyllistä kirjata tilanne ja mielentila ennen pelaamista sekä pelaamisen jälkeiset tunteet ja muut seuraukset.

Muutoksen tarpeellisuutta pohtiessa on hyvä miettiä, mitä muutoksesta seuraisi. Parantuisiko taloudellinen tilanne, miten se vaikuttaisi ihmissuhteisiin tai omaan mielialaan? Säästyisikö aikaa johonkin muuhun? Samalla kannattaa pohtia mahdollisia muutosta estäviä tekijöitä. Muutoksen seurausten pohtiminen käytännön elämän asioina on hyödyllistä. Muutospäätöstä pohtiessa on hyvä selvittää tarkoin taloudellinen tilanne ja pelaamisen vaikutukset siihen.

Aseta itsellesi peliraja

Mitä aikaisemmin pelaamisen haittoihin alkaa kiinnittää huomiota, sitä helpompi on muuttaa omaa pelikäyttäytymistään. On tärkeää, että olet itse motivoitunut saavuttamaan tavoitteesi. Ulkopuolelta asetettu tavoite saattaa jäädä toteutumatta. Jos haluat muuttaa pelikäyttäytymistäsi, tavoite voi olla joko kohtuupelaaminen tai pelaamisen lopettaminen kokonaan. Toisin kuin alkoholinkäytöstä, pelaamisesta ei voida antaa yleispäteviä ja tarkkoja riskikulutuksen rajoja. Jokaisen pelaajan olisi hyvä määrittää kohtuuden rajat omalla kohdallaan. Pelaamisen lopettaminen kokonaan voi olla parempi vaihtoehto silloin, kun pelaamisesta aiheutuu runsaasti haittaa tai pelaaminen ei yrityksistä huolimatta pysy kohtuullisena. Täydellinen pelaamattomuus on tällöin usein helpompi toteuttaa kuin kohtuupelaaminen.

Pelaamisen lopettaminen tai sen vähentäminen tuo aina elämään yli jäävää aikaa. Yksi tärkeimmistä muutoksen haasteista on täyttää tämä tyhjäksi jäävä aukko uudella ja mielekkäällä tavalla. Muutoin pelaaminen jatkuu herkemmin entiseen tapaan. On myös vaara, että tuo aukko täyttyy jollain muulla haitallisella tavalla. Jos pyrit kohtuupelaamiseen,

1. aseta selkeät rajat pelaamiseen käytettävälle rahalle ja ajalle,
2. pelaa ainoastaan ylimääräiseen käyttöön jäävää rahaa, älä koskaan välttämättömiin kuluihin tai tavalliseen elämään tarkoitettuja rahoja,
3. älä koskaan yritä pelata tappioita takaisin.

Kun lopetat pelaamisen tai rajoitat sitä, ennemmin tai myöhemmin kohtaat luultavasti houkutuksen pelata. Näihin tilanteisiin kannattaa varautua keksimällä etukäteen sopivia selviytymiskeinoja. Uusien toimintatapojen löytämiseen tarvitaan aikaa.

Kuka auttaa, jos en selviä itse?

Jos tunnet tarvitsevasi ulkopuolista apua, keskustele ongelmastasi jonkun kanssa, johon luotat. Kun pyydät tukea ystävältäsi, puolisoltasi tai muulta läheiseltäsi muista, että vastuu tekemisistäsi on aina sinulla. Läheisten tuki on arvokasta, mutta aina läheiset eivät pysty auttamaan pelaajaa.

Jos yrityksistäsi huolimatta et ole onnistunut rajoittamaan tai lopettamaan pelaamista, on syytä hakea muuta ulkopuolista tai ammatillista tukea. Tukea kannattaa hakea erityisesti silloin, jos pelaaminen aiheuttaa vakavia haittoja. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, hae välittömästi apua.

Ongelmapelaamiseen on tarjolla erityyppistä tukea, kuten oma-apua, vertaistukea tai ammattihenkilöiden antamaa tukea. Tukea voi saada joko yksin tai ryhmässä.  Tukea on tarjolla myös verkossa. Taloudellisiin vaikeuksiin voi tarvittaessa hakea apua erikseen. Pelaaja voi hakeutua hoitoon joko yksin tai läheistensä kanssa. Läheiset voivat hakea tukea itselleen myös ilman pelaajan mukana oloa.

Peliongelmaa hoidetaan eri paikkakunnilla eri paikoissa. Peliongelman vuoksi voi hakeutua hoitoon A-klinikoille, mielenterveystoimistoihin, kriisikeskuksiin, sosiaalitoimistoihin, terveyskeskuksiin, seurakuntien diakoniatyöntekijöille, psykiatrian poliklinikoille, laitoshoitoon ja vertaisryhmiin. Apua saa myös kuurojen työntekijöiltä.

Ajankohtaista ja paikkakuntakohtaista tietoa hoito-, tuki- ja kuntoutuspalveluista saat esimerkiksi Peluurin verkkosivuilta www.peluuri.fi tai Pelihaitat –sivustolta www.thl.fi/pelihaitat. Lisää tietoa aihepiiristä löydät näiden sivustojen lisäksi Päihdelinkistä  www.paihdelinkki.fi.