Korona sekä helpotti että pahensi rahapeliongelmia

Ongelmallisesti pelaavien elämänlaatu parani pelikoneiden sulun aikana

Viime vuosi tarjosi mahdollisuuden tarkastella fyysisten automaattien sulkemisen vaikutuksia pelaajiin. Peluurin yksikön päällikkö Inka Silvennoisen mukaan moni rahapelaaja kertoi voivansa ensimmäistä kertaa vuosiin käydä kaupassa turvallisesti ilman pelkoa retkahtamisesta. Rahat säästyivät ruokaan ja muihin tarpeellisiin menoihin. Rahapeliautomaatteja pelaavien avun hakeminen Peluurista väheni selvästi.

Peliautomaattien sululla oli myönteinen vaikutus elämänlaatuun ongelmallisesti rahapeliautomaatteja pelaavilla. Peliklinikan asiakkailla rahapelaaminen ei siirtynyt merkittävässä määrin internetiin, tutkija Tuomas Hallamaa sanoo.

Ongelmallisesti pelaavat eivät ole yhtenäinen joukko, vaan pelaajat eroavat pelitavoiltaan, taustoiltaan ja elämäntilanteiltaan. Koronan vaikutukset pelaamiseen ovat olleet moninaiset. Hallamaan mukaan ihmisen pelaamiseen ja peliongelman ilmenemiseen vaikuttaa yksilöllinen elämäntilanne. Toisilla poikkeustila lisäsi pelaamista ja toisilla vähensi.

Kotiin eristäytyminen ja etätöihin siirtyminen pahensi osalla nettipelaamiseen liittyviä ongelmia. Tilanteen vaikeutumiseen liittyi tekemisen puutetta, parisuhdeongelmia, ahdistusta ja yksinäisyyttä. Toisaalta lisääntynyt kotona vietetty aika ja tasapainoinen perhe- tai parisuhdetilanne saattoi hillitä tai vähentää pelaamista, Hallamaa toteaa. 

Koronakriisi paljasti monen ongelmallisesti pelaavan talouden haavoittuvuuden

Peluuriin yhteyttä ottaneiden pelaajien ja läheisten yhteydenotoissa nousi aiempaa useammin esille huoli kodin menettämisestä. Normaaleissa oloissa velkojen kanssa oli ollut mahdollista jotenkin pärjätä, mutta tulojen äkillisen muutoksen vuoksi monen tilanne kriisiytyi, Silvennoinen sanoo.

Silvennoinen näkee pelaajien velkaongelmien syvenemisen hyvin huolestuttavana. Pikavippien ja lainarahan käyttö pelaamisen rahoittamiseksi on merkittävä rahapelaamisen liittyvä ongelma. Pelaamisella velkaantuminen on nykyisellään liian helppoa ja veloista selviäminen liian vaikeaa, toteaa Silvennoinen. Merkittävällä osalla Peluurin asiakkaista on pelaamiseen liittyviä velkoja, kuten kulutusluottoja. Suuret pelivelat yhdistettynä irtisanomiseen, lomautukseen tai työtuntien vähentämiseen ajaa talouden nopeasti umpikujaan.
 

Tilastotietoa peliongelmasta

Peliongelmaa koskevat yhteydenotot (1982 kpl) Peluurin auttavaan puhelimeen ja chattiin vähenivät noin 14 prosenttia edellisvuoteen (2304 kpl) verrattuna. Merkittävin lasku on ollut fyysisiä peliautomaatteja pelaavien ryhmässä. Heidän kohdallaan tarve hakea apua vähentyi selkeästi automaattien ollessa suljettuna.

Peluurista ja Peliklinikalta apua hakeneilla nettipelaamisen kasvu on jatkunut jo pitkään ja merkittävä osa ongelmia aiheuttavasta pelaamisesta tapahtuu netissä. Suuret, yli 10 000 euron, velat kasautuvat erityisesti nettipelaajille.

Pidemmällä aikavälillä Peluurin yhteydenottojen määrä on ollut tasaisessa kasvussa eli avun hakeminen ongelmallisesti pelaavien joukossa on lisääntynyt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen väestötutkimuksen mukaan ongelmallisesti pelaavien määrä on pysynyt samalla tasolla, mutta ongelmat ovat entistä vakavampia.

Tiedotteen lähteet:

Koronaepidemian vaikutukset Peliklinikan asiakkaisiin ja palveluihin vuonna 2020 (projektitutkija Tuomas Hallamaa)

Peluurin vuoden 2020 vuosiraportti
 

Lisätietoja:

Inka Silvennoinen, yksikön päällikkö, Peluuri 
puh. 040 760 8507, [email protected]

Tuomas Hallamaa, tutkija, Peliklinikka
puh. 050 521 6397

Peliklinikka on pääkaupunkiseudun kuntien, järjestöjen ja valtion yhteishanke, joka on erikoistunut rahapeliongelmiin. Peluuri on osa Peliklinikkaa. Peliklinikka palvelee pelaajia, heidän läheisiään ja heitä työssään kohtaavia ammattilaisia. Palvelut ovat maksuttomia, ja osa palveluista on valtakunnallisia. Lisätietoa Peliklinikan palveluista: www.peliklinikka.fi, www.peluuri.fi, www.tiltti.fi