Tiedote 10.12.20: Lähes 800 000 pelihaitoista kärsivää läheistä
Kymmenen vuotta täyttävä Peliklinikka haluaa nostaa esiin suomalaisen rahapeliongelman vaietumman puolen: ongelmallisesti pelaavien läheiset. He ovat keitä tahansa meistä – niin puolisoita, lapsia, ystäviä, kuin isovanhempiakin.
”Meillä ei ole varaa olla välittämättä pelaajien läheisistä. Myös he tarvitsevat apua”, sanoo Peliklinikan kehittämispäällikkö Corinne Björkenheim.
Rahapeliongelma on Suomessa yleisesti ajateltua laajempi ilmiö. Riskitasolla pelaa lähes 400 000 suomalaista, ja vakava rahapeliongelma koskettaa noin 112 000 ihmistä. Vähemmälle huomiolle on julkisuudessa jäänyt, että ongelmallinen pelaaminen vaikuttaa myös pelaajien läheisiin. Heitä arvioidaan olevan lähes 800 000*.
”Rahapeliongelmat koskettavat siis valtavaa määrää suomalaisia – ihan ketä tahansa meistä. Myös läheiset tarvitsevat apua, mutta usein he eivät hahmota olevansa avun tarpeessa. Peliongelman laajuus vaikuttaa koko suomalaiseen yhteiskuntaan ja hyvinvointiimme”, sanoo Peliklinikan kehittämispäällikkö Corinne Björkenheim.
Peliklinikka on pääkaupunkiseudun kuntien, järjestöjen ja valtion yhteishanke, joka on erikoistunut ongelmallisesti rahapelejä pelaavien auttamiseen.
”Näemme Peliklinikalla joka päivä pelaajien ja läheisten arjen. Peliongelma sotkee sekä pelaajan elämän että talouden ja ajaa samalla myös läheisen valtavaan henkiseen ja usein myös taloudelliseen kriisiin. Rahapeliongelma saa läheiset tuntemaan suurta ahdistusta ja häpeää. Harva heistä kuitenkaan osaa tai jaksaa hakea apua itselleen. Useimmiten läheiset keskittyvät pelaajan ongelmaan ja unohtavat itsensä. Työssäni kohtaan jatkuvasti uupuneita läheisiä”, sanoo Peliklinikan asiakastyöntekijä Hanna Karmakka-Asare.
Peliklinikalta apua hakeva läheinen on usein nainen, jonka puoliso pelaa. Myös ongelmallisesti rahapelejä pelaavien poikien äidit hakevat apua, mutta läheisiä on toki monenlaisia ja monenlaisissa tilanteissa.
”Toivon kovasti, että Suomi olisi maa, jossa pelaajien läheisten olisi helppo hakea apua. Läheiset tuntevat usein häpeää, joten avoin keskustelu on ensiarvoisen tärkeää. Myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten on aika tunnistaa pelaajien läheisten tilanne ja tajuta, että emme voi suhtautua heihin vain pelaajien tukihenkilöinä”, toteaa Corinne Björkenheim.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan ongelmallisesti pelaavista noin kymmenen prosenttia hakee apua. Läheisten avun hakemisesta ei ole tarkkaa tietoa.
”Läheisten näkymättömyys on luonnollisesti vaikuttanut myös palvelutarjontaan. Kun suomalaista rahapeliongelmien hoitoa ja tukipalveluja tulevaisuudessa kehitetään, läheiset olisi nyt tärkeää ottaa huomioon”, Corinne Björkenheim sanoo.
Hanna Karmakka-Asare kertoo, että monelle ongelmallisesti rahapelejä pelaavan läheiselle Peliklinikan palvelut ovat henkireikä.
”Läheiset eivät useinkaan löydä tietään palvelujen piiriin, mutta viime aikoina läheisryhmiimme on onneksi alkanut tulla yhä enemmän ihmisiä. Ryhmissä ongelman kanssa painivat ihmiset saavat apua asiantuntijoilta ja toisiltaan. Ryhmien lisäksi apua on saatavilla sekä yksilötapaamisina että netin kautta. Avun hakemisen voi aloittaa vaikka soittamalla Peluurin maksuttomaan neuvontapuhelimeen”, Hanna Karmakka-Asare muistuttaa.
Palveluiden tueksi tarvitaan myös lisää viestintää ja tietoa.
”Meillä ei ole tietoa esimerkiksi siitä, miten rahapeliongelma vaikuttaa lapsiin ja miten suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä tunnistetaan lapset, jotka kasvavat perheissä, joissa on rahapeliongelma”, sanoo Corinne Björkenheim.
Lisätietoja:
Corinne Björkenheim, kehittämispäällikkö, Peliklinikka
puh. 040-175 8244
[email protected]
Hanna Karmakka-Asare, asiakastyöntekijä, Peliklinikka
puh. 040-358 4198
[email protected]
Kymmenen vuotta täyttävä Peliklinikka on pääkaupunkiseudun kuntien, järjestöjen ja valtion yhteishanke, joka on erikoistunut rahapeliongelmiin. Peliklinikka palvelee pelaajia, heidän läheisiään ja heitä työssään kohtaavia ammattilaisia. Palvelut ovat maksuttomia, ja osa palveluista on valtakunnallisia. Peluuri ja Tieto- ja tukipiste Tiltti ovat osa Peliklinikan palvelukokonaisuutta. Lisätietoja: www.peliklinikka.fi, www.peluuri.fi, www.tiltti.fi
*Lähde: Anne Salonen, Heli Hagfors, Kalle Lind, Jukka Kontto, Rahapelaaminen ja peliongelmat – Suomalaisten rahapelaaminen 2019. THL, Tilastoraportti 8/2020.
