Rahapelaaminen Suomessa

Suomalainen rahapelijärjestelmä

Suomessa rahapelaamista säätelee arpajaislaki. Manner-Suomessa on myönnetty rahapelien järjestämisen yksinoikeus Veikkaus Oy:lle. Ahvenanmaalla rahapelitoimintaa toteuttaa PAF.

Vielä vuodenvaihteeseen 2016-17 asti Suomessa toimi kolme rahapeliyhtiötä (RAY, Veikkaus ja Fintoto), mutta nämä sulautettiin yhdeksi yhtiöksi.

Suomen yksinoikeusjärjestelmällä pyritään hillitsemään pelien aiheuttamia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja; kuten ongelmapelaamista, rikollisuutta ja sopupelejä sekä takaamaan pelien rehellisyys ja kuluttajien oikeusturva.

Euroopan Unioni sallii kilpailun rajoittamisen tietyin edellytyksin: monopolin edellytyksenä tulee olla aito ja johdonmukainen pyrkimys asetettuihin haittoja rajoittaviin tavoitteisiin, joiden toteutumista EU:n parlamentti ja komissio valvovat.

Rahapelien tuotto käytetään arpajaislain 17 pykälän mukaisesti seuraaviin kohteisiin:

  • 53 prosenttia urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen sekä nuorisotyön edistämiseen;
  • 43 prosenttia terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen;
  • 4 prosenttia hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen.

Poliisihallitus vastaa rahapelien sekä pelien mainonnan valvonnasta.

Rahapelaamisen aiheuttamien ongelmien seuranta ja tutkimus sekä ehkäisyn ja hoidon kehittäminen kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa tätä tehtäväänsä yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kanssa.

Kaikki rahapelaaminen on ollut kielletty alle 18-vuotiailta 1.7.2011 astuneen lainmuutoksen jälkeen. Se on selvästi vähentänyt nuorten pelaamista.

Ikärajojen valvontavastuu kuuluu sekä rahapeliyhtiöille että pelejä myyvien asiamiesten ja myyjien tehtäviin. Ikärajavalvonnan laiminlyönti voi johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen.


Tilastoja suomalaisten rahapelaamisesta

Suomalaiset ovat innokasta pelikansaa. Vuonna 2013 suomalaiset hävisivät RAY:n, Veikkauksen ja Fintoton peleihin kaikkiaan 1, 7 miljardia euroa. Ulkomaille pelaamisesta ei ole tarkkoja tietoja. Eri arvioiden mukaan suomalaiset häviävät ulkomaisten tarjoajien peleihin 100 -300 miljoonaa euroa. Korkeimpaan arvioon rahapelaamisen määrästä yltää brittiläinen konsulttiyhtiö H2 Gambling Capital, jonka The Economist -lehdessä julkaistun arvion mukaan suomalaisten häviöt rahapeleihin olivat kaikkiaan jopa yli 2 mijardia euroa vuonna 2013.

Suomalainen rahapelaaminen on koottu yksiin kansiin kahdesti: vuosina 2009 ja 2012. Viimeisimmässä Suomalaisen rahapelaamisen vuosikirjassa 2012 kuvataan suomalaista rahapelijärjestelmää ja -politiikkaa, pelaamisen yleisyyttä ja valvontaa, tuottoja ja tilastoja sekä vuosien 2008 ja 2011 välillä tapahtuneita muutoksia.

  • Vuonna 2011 suomalaisten peliyhtiöiden tuotto (pelaajien tappiot) oli 1620,7 miljoonaa euroa.
  • Yhteiseen hyvään jaettiin yhteensä 917,5 milj. € (+ veroja 161,7 milj €)
  • Keskimäärin suomalainen täysikäinen pelasi 376,4 € suomalaisiin rahapeleihin: Veikkauksen peleihin 193,2 €; RAY:n peleihin 171,3 € ja Finntoton 12,0 €.
  • 2009 peliyhtiöiden tuotto oli 1468,6 miljoonaa: pelaaminen on kasvanut parissa vuodessa n. 10 %.
  • Tarkkaa kokonaiskulutusta rahapeleihin ei tiedetä, sillä suomalaiset pelaavat myös netin kautta ulkomaisten yhtiöiden pelejä sekä harrastavat omia yksityisiä laittomia vedonlyöntejään.


Kuka pelaa?

Suomessa toteutetaan laaja väestökysely suomalaisten rahapelaamisesta neljän vuoden välein. Viimeisin ilmestyi vuonna 2015: siihen vastasi 4515 suomalaista 15 - 74 -vuotiasta (62 % tavoitelluista). Tutkimuksen mukaan:

  • 80 % on pelannut viimeisen 12 kuukauden aikana rahapelejä – naisista 75 % ja miehistä 85 %. (Väestöstä siis n. 3 milj. henkilöä on pelannut viimeisen vuoden aikana.)
  • Yleisintä pelaaminen on 25–64 -vuotiaiden ikäryhmässä. (83-84 % ikäryhmästä pelannut viimeisen vuoden aikana). Myös miehet pelaavat naisia useammin.
  • Suosituimmat pelit ovat Lotto/Eurojackpot/Vikinglotto/Jokeri (80 % pelannut), Arvat (43 %), raha-automaatit (30 %).
  • 34 % vastaajista pelaa rahapelejä vähintään kerran viikossa
  • Keskimäärin kaikki rahapelaajat pelaavat n. 11 € viikossa. Päivittäin tai lähes päivittäin pelaavat kuluttavat keskimäärin n. 47 € / vko.
     
  • Useita kertoja viikossa tai päivittäin pelaavia luonnehtivat seuraavat elämäntilanteet:
    • pienituloisuus: tuloluokista useimmin 501- 1500 euroa nettona kuukaudessa ansaitsevat
    • työelämän ulkopuolella olo: työttömät, lomautetut, pitkäaikaissairaat ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevat
    • vanhempi ikä: useimmiten kahden vanhimman ikäluokkien edustajia

Yleisiä, jo aiemmissa tutkimuksissa tehtyjä havaintoja:

  • Miehet aloittavat pelaamisen naisia nuorempina ja pelaavat enemmän ja useammin pelejä, jotka eivät ole puhtaita onnenpelejä (urheiluvedonlyönti, pokeri). Naiset pelaavat enemmän onnenpelejä kuten raha-automaatit tai ruletti.
  • Rahapelaaminen on keskittynyttä: pieni joukko kaikista pelaajista tuo valtaosan pelien tuotoista. Eniten pelaava 5 % tuo arviolta puolet rahapelien tuotosta.

 

Miten pelaamiseen suhtaudutaan?

  • Väestön asenteet ovat muuttuneet myönteisemmiksi vuosien 2011 ja 2015 välillä: vuonna 2015 puolella vastaajista oli myönteinen asenne rahapelaamista kohtaan, miehillä naisia useammin
  • Rahapelien mainonnan nykytilannetta piti tyydyttävänä 72 % vastaajista. 20 % toivoi nykyistä tiukempia rajoituksia
  • 37 % kannatti pelien siirtämistä vain pelisaleihin; 35 % vastusti tätä ehdotusta
  • 46 % vastaajista ajatteli, että päävastuu rahapeliongelmien rajoittamisesta on pelaajalla itsellään. 32 % mielestä päävastuu on pelintarjoajilla ja noin viidesosan mielestä valvovilla viranomaisilla
  • vuonna 2015 45 % vastaajista piti rahapelien ongelmapelaamista vakavana ongelmana, kun vuonna 2011 luku oli vielä 60 %.

Lähteet:

Suomalaisen rahapelaamisen vuosikirja 2012
Finlex.fi: Arpajaislaki
Suomalaisten rahapelaaminen 2015, THL, Raportti:16/2015.
Suomalaisten rahapelaaminen 2015: Slideshare-esitys