Rahapelaaminen Suomessa

Tältä sivulta löydät suomalaisen rahapelaamisen pähkinänkuoressa: rahapelijärjestelmä, pelatun rahan määrä, ketkä pelaavat ja mitä rahapelejä? Löydät tietoa myös ikärajavalvonnasta ja rahapelien markkinoinnista.

Manner-Suomessa on myönnetty rahapelien järjestämisen yksinoikeus Veikkaus Oy:lle. Ahvenanmaalla rahapelitoimintaa toteuttaa PAF. Rahapelaamista säätelee Arpajaislaki.
Vuoden 2017 alusta kolme rahapeliyhteisöt Raha-automaattiyhdistys (RAY), Veikkaus Oy ja Fintoto Oy yhdistyivät yhdeksi rahapeliyhtiöksi. Uusi Veikkaus Oy aloitti toimintansa 1.1.2017.

Yksinoikeusjärjestelmän tarkoitus on ehkäistä ja vähentää pelihaittoja

Euroopan Unioni sallii kilpailun rajoittamisen tietyin edellytyksin: monopolin edellytyksenä tulee olla aito ja johdonmukainen pyrkimys asetettuihin haittoja rajoittaviin tavoitteisiin.

Suomen yksinoikeusjärjestelmän tarkoitus on hillitä rahapelien aiheuttamia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja kuten ongelmapelaamista, rikollisuutta ja sopupelejä. Tarkoituksena on myös taata pelien rehellisyys ja kuluttajien oikeusturva.

Rahapelihaittojen seuranta ja tutkimus sekä ehkäisyn ja hoidon kehittäminen kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa tätä tehtäväänsä yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kanssa.

Suomalainen rahapelijärjestelmä on muutoksessa

Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu siirtyminen lisenssijärjestelmään vuoden 2026 alussa. Lisenssijärjestelmän piiriin siirtyisivät ohjelman mukaisesti netissä pelattavat kasinopelit (ml. nettiautomaattipelit) ja vedonlyönti, ja näiden osalta toimiluvan voisivat jatkossa saada myös muut kuin Veikkaus Oy.

Lue myös Rahapelipolitiikka on politiikkaa rahasta, peleistä ja rahapeleistä Sininauhaliiton Toivo-verkkomediasta.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen

Ihminen pöydän ääressä kännykkä käsissä edessä graafinen tilastokuvio.

Monopolin ulkopuolinen rahapelaaminen

Monopolin ulkopuolelle pelaamisen määrästä ei ole saatavilla tarkkoja tietoja. Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksessä (2023) esitettiin eri toimijoiden arvioita:

KKV:n oma arvion mukaan yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolelle pelattiin vuonna 2021 noin 520–590 miljoonalla eurolla.
Poliisihallituksen arpajaishallinnon arvio on alle 300 miljoonaa euroa.
Konsulttiyhtiö H2GC:n arvio on noin 450 miljoonaa euroa.
Sisäministeriön työryhmän (2023) arvio on noin 500–550 miljoonaa euroa.

Katso myös dosentti Janne Nikkisen Rahapelijärjestelmä -selvitys (2023).

Rahapelaamisen ikärajavalvonta

Kaikki rahapelaaminen on ollut kielletty alle 18-vuotiailta 1.7.2011 astuneen lainmuutoksen jälkeen. Se on selvästi vähentänyt nuorten pelaamista.

Ikärajojen valvontavastuu kuuluu sekä rahapeliyhtiölle että pelejä myyvien asiamiesten ja myyjien tehtäviin.

Ikärajavalvonnan laiminlyönti voi johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen. Ostokokeiden perusteella rahapelien, etenkin rahapeliautomaattien, ikärajavalvonnassa on ollut toistuvasti vakavia puutteita.

Vuonna 2021 astui voimaan hajasijoitettujen rahapeliautomaattien pakollinen tunnistautuminen, joka osaltaan vähentää alaikäisten pelaamista.

Rahapelien markkinointi ja mainonta

Poliisihallitus vastaa rahapelien sekä pelien mainonnan valvonnasta. Poliisihallituksen tehtävänä on valvoa, että rahapelien markkinoinnissa noudatetaan arpajaislakia ja kuluttajansuojalakia. Se myös puuttuu lainvastaiseen toimintaan. Lue lisää Poliisihallituksen sivuilta

Arpajaislain mukaan rahapelien markkinointia ovat mainonta ja epäsuora mainonta sekä muu toiminta, joka edistää myyntiä.

Vain Veikkauksella on oikeus tarjota ja mainostaa rahapelejä Manner-Suomessa. Silti ulkomaiset rahapeliyhtiöt suuntaavat Suomeen runsaasti lainvastaista sisältömarkkinointia ja mainontaa verkossa.
Etenkin sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa vaikuttajien toteuttamaa rahapelimainontaa voi olla vaikea tunnistaa. Mainonta on suunnattu erityisesti nuorille aikuisille.

Lue Peluurin blogi: Helppoa rahaa vai harhaanjohtavaa vaikuttamista?

Tutustu myös Poliisihallituksen Ei mitään rajaa -kampanjaan, jossa kuvitteellinen somevaikuttaja herää mielikuvamainonnan todelliseen luonteeseen.

Rahapelien saatavuudella ja näkyvyydellä on merkittävä vaikutus peliongelman syntyyn. Ongelmallisesti pelaaville rahapelien näkyvyys ja runsas mainonta on riski.

Peliklinikan asiakkaista 87 % koki Veikkauksen mainonnan liiallisena ja 60 % koki sen lisäävän pelaamistaan.

Väestökyselyssä Veikkauksen mainonnan nykytilannetta piti tyydyttävänä 73 % vastaajista, vuonna 2019 vastaava luku oli 61 %.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen

Suomalaisten rahapelaaminen

Suomessa toteutetaan laaja väestökysely suomalaisten rahapelaamisesta neljän vuoden välein. Viimeisin Suomalainen rahapelaaminen 2023 ilmestyi vuonna 2024: siihen vastasi 5 977 suomalaista 15–74-vuotiasta (36,9 % tavoitelluista).

Tutkimuksen mukaan:

Rahapelaajien osuus väheni vuodesta 2019 (78 %) vuoteen 2023
70 % on pelannut viimeisen 12 kuukauden aikana rahapelejä – naisista 65 % ja miehistä 75 %.
Väestöstä siis n. 2,5 miljoonaa henkilöä on pelannut viimeisen vuoden aikana.

Yleisintä rahapelaaminen on

45–59-vuotiailla (noin 76 % ikäryhmästä pelannut viimeisen vuoden aikana) sekä
30-44-vuotiailla (noin 72 % ikäryhmästä pelannut viimeisen vuoden aikana)

Kaikissa ikäryhmissä miehet pelaavat naisia useammin.

Suosituimmat rahapelit

Suosituimmat pelit ovat Viikoittaiset lottopelit ja/tai Jokeri (52 %), arpapelit (40 %) ja raha-automaatit muualla kuin kasinolla (18 %).
Rahapelaaminen kerran viikossa väheni vuodesta 2019 (22 % vastaajista) vuoteen 2023 (18 % vastaajista)

Rahapelaamisen käytetyn rahan määrä

Rahapeleihin käytetään keskimäärin yhden viikon aikana 12,2e. Miehet (18,3 €) käyttävät rahaa pelaamiseen selvästi enemmän kuin naiset (5,0 €). Pelaamiseen käytetyt rahamäärät pysyivät jokseenkin samana vuodesta 2019 vuoteen 2023.

Rahamääriä arvioitaessa kannattaa ottaa huomioon, että rahapelaajat ja erityisesti ongelmallisesti pelaavat aliarvioivat peleihin käyttämänsä rahan määrän.

Rahapelaamisen kanava

Lähes joka kolmas (30 %) vastaaja pelaa vain internetissä, kun taas
noin joka kuudes (14 %) pelaa sekä internetissä että kivijalassa.
Vain kivijalassa pelaa noin joka neljäs (24 %) väestökyselyyn vastannut.

Kivijalkapelaamisella tarkoitetaan rahapelien pelaamista esimerkiksi pelipisteissä ja -pelisaleissa, kioskeilla, huoltoaseilla, ruokakaupoissa ja ravintoloissa.

Rahapelien tuotot

Rahapelaaminen on keskittynyttä: pieni joukko kaikista pelaajista tuo valtaosan pelien tuotoista. Eniten pelaava 2,5 % tuo arviolta puolet rahapelien tuotosta.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen

Miten pelaamiseen Suomessa suhtaudutaan?

Suomalainen kulttuuri on pitkään ollut hyvin rahapelimyönteinen ja pelaamiseen on liitetty mielikuva rahapeleihin hävittyjen rahojen ohjaamisesta hyviin tarkoituksiin. Viime vuosina rahapeliongelmat ovat nousseet julkiseen keskusteluun ja laajempaan tietoisuuteen.

Suomalaisten suhtautuminen rahapelien pelaamiseen on muuttunut väestökyselyn mukaan hieman kielteisemmäksi vuoden 2015 jälkeen. Naisten asenteet ovat olleet miehiä kielteisempiä kaikkina tutkimusvuosina.

Vuonna 2023 enemmistö tutkimuksen vastaajista katsoi, ettei rahapelien pelaamiseen pitäisi kannustaa (90 %), että rahapelaamiseen on liikaa mahdollisuuksia (61 %).

Pelikoneet pelisaleihin?

Enemmistö (57 %) kannatti pelien siirtämistä vain pelisaleihin; 20 % vastusti siirtämistä ja 23 prosentilla ei ollut asiasta mielipidettä. Pelien siirtoa kannattavien osuus lisääntyi, vuonna 2019 sitä kannatti 52 prosenttia.

Onko ongelmapelaaminen vakava ongelma?

Vuonna 2023 vastaajista 53 % piti rahapelien ongelmapelaamista vakavana ongelmana Suomessa, kun vuonna 2019 luku oli 68 %.
Katso myös Rahapeliongelma Suomessa

Mitä mieltä yksinoikeusjärjestelmästä?