Miten voimme vähentää ammattilaisurheilijoiden kokemia rahapelihaittoja?
Miksi ammattilaisurheilijat kokevat paljon rahapelihaittoja sekä uransa aikana että sen jälkeen? Onko urheilijoiden kokemissa rahapelihaitoissa joitain erityispiirteitä? Miten joukkueissa voidaan ottaa puheeksi rahapelaaminen?
Ammattilaisurheilijoiden kokemia rahapelihaittoja on toistaiseksi tutkittu melko vähän, mutta useiden ulkomaisten tutkimusten mukaan heillä on muuhun väestöön verrattuna kohonnut riski kokea rahapelihaittoja. Tämä koskee erityisesti miehiä. Tutkituista ruotsalaisista ja tanskalaisista ammattilaisjalkapalloilijoista 16 prosentilla on riskitason rahapelaamista. Esimerkiksi Ruotsissa väestöllä keskimäärin riskitason rahapelaamista on neljällä prosentilla.
Suomesta ei valitettavasti ole tarkkoja lukuja ammattilaisurheilijoiden kokemista rahapelihaitoista. On kuitenkin viitteitä siitä, että myös meillä erityisesti ammatikseen joukkuelajeissa urheilevat miehet ovat rahapelihaittojen riskiryhmässä. Tämä koskee sekä aktiivista urheilu-uraa että uran jälkeistä aikaa. Rahapeliongelmien kanssa työskentelevien kokemukset tukevat havaintoja ammattiurheilun ja rahapelaamisen yhteydestä. Lainaukset ovat rahapeliongelmissa auttavan Peluurin työntekijöiden ajatuksia asiakaskohtaamisista.
Itsellä ollut useampi ammattiurheilija, jonka rahapelaaminen on alkanut jo uran aikana tai sen lopettamisen jälkeen. Vahvasti puheissa rahapelaajilla on ollut tyhjyyden tunne uran tai aktiivisen harrastuksen pois jäämisen jälkeen. Rahapelaaminen tuottaa samanlaista mielihyvää ja pelien nopeatempoisuus kiihdyttää samaan tapaan kuin urheilussa.
Ammattiurheilijoiden rahapelaamisessa on erityispiirteitä
Monet seikat altistavat ammattilaisurheilijoita rahapelihaitoille. Ensinnäkin suurempi osa ammattilaisurheilijoista on miehiä kuin naisia, ja miessukupuolen tiedetään olevan rahapelihaittojen riskitekijä samoin kuin nuori ikä.
Haittoja saattavat aiheuttaa erityisesti urheiluvedonlyönnin eri muodot: omaan lajiin suhtaudutaan intohimoisesti ja siitä on paljon tietoa, jota halutaan käyttää hyväksi vedonlyönnissä. Uran ollessa ohi monet haluavat hyödyntää tietoa lajistaan vedonlyönnissä ja näin pysytellä lajissa mukana. Ammattilaisurheiluun kuuluvat myös riskinottokyky ja nopeat adrenaliini- ja dopamiinihumahdukset. Näitä samoja asioita voidaan hakea päihteistä ja rahapelaamisesta.
Usean urheilijan kanssa on tullut puhetta luonteenpiirteistä, jotka urheilussa ovat edukseen. Piirteitä kuten voitontahto, valmius tehdä töitä pitkäjänteisesti ja se, että ei luovuteta helposti pettymyksiin. Rahapeliongelman kanssa nämä samat asiat voivat kääntyäkin ihmistä vastaan.
Näyttöä on siitä, että loukkaantumiset altistavat ammattilaisurheilijoita rahapelihaitoille.
Yksi ryhmä on urheilu-urallaan vammautuneet pelaajat, joilla on ollut valoisa tulevaisuus. Uran tyssääminen on jättänyt tyhjän päälle ja siitä osalla on rahapelaaminen lisääntynyt tai muodostunut ongelmaksi
Ammattilaisurheilijat tuntuvat usein olettavan, että päihde- ja pelihaitoista ei kannata puhua, koska niistä kertominen saattaa vaikuttaa urheilijan uran etenemiseen ja siihen, että hänet vaikkapa pudotetaan avauskokoonpanosta. Parhaiten palkatut ja tuottoisia sponsorisopimuksia solmivat ammattilaisurheilijat voivat jo hyvin nuorena tienata niin paljon rahaa, että he voivat pelata suurillakin summilla ennen kuin rahapeliongelmat tulevat päivänvaloon.
Monet suomalaiset ammattilaisurheilun kokemusasiantuntijat ovat kertoneet siitä, kuinka jo junnuaikoina rahapelaaminen oli oleellinen osa peli- ja joukkuekulttuuria.
Urheiluseurojen edustusjoukkueen tähtipelaajat ovat idoleita junnuille ja joukkueen uusille pelaajille. Ja heidän tekemisiään kopioidaan ja ihaillaan. Myös rahapelaamisessa. Tähtipelaajien näyttämällä esimerkillä muun muassa pelimatkoilla on vaikutusta. Omat urheilevat rahapeliasiakkaat ovat kertoneet, että tähtipelaajien pelaaminen huoltoaseman pelikoneilla tai joukkueen illanvietoissa on merkittävä osa urheilun rahapelimyönteistä kulttuuria.
Sama on havaittu brittiläisessä tutkimuksessa, jossa haastateltiin ammattilaisjalkapalloilijoita.
Myös lasten ja nuorten digipelaaminen huolettaa
EHYT ry:n Sportti-hankkeen kyselyn mukaan lapsia ja nuoria liikuttavissa urheiluseuroissa huolta ja haittoja ei niinkään tällä hetkellä kuitenkaan aiheuta rahapelaaminen, vaan digipelaaminen. Digipelien rahapelillistyminen tuo mukanaan uusi huolenaiheita. Houkuttelevatko niiden lootboxit ja mikromaksut nykypäivän junnuja myös rahapelipuolelle? Lisäksi ammattilaisurheilijat saattavat kokea haittoja kryptokaupankäynnistä ja kryptoilla rahapelaamisesta.
Miten vähentää ammattilaisurheilijoiden rahapelihaittoja?
Rahapelaaminen on esillä urheilutapahtumissa runsaina mainoksina sekä sponsoreiden näkyvyytenä pelaajien vaatteissa. Urheilijat altistuvat rahapelaamisen markkinoille osana työtään. Voi olla ahdistavaa joutua ongelmallisesti pelaavana kantamaan työvaatteessaan rahapeliyhtiön mainosta. Rahapelaamisen näkyvyyden merkittävä vähentäminen olisi tärkeä askel sekä rahapelihaittojen ehkäisylle että ongelmallisesti pelaavien urheilijoiden hyvinvoinnille.
Ammattilaisurheilussa kuten työelämässä yleisemminkin on tärkeää ymmärtää ihminen kokonaisuutena: työssäjaksamiseen ja työn tuloksiin heijastuvat myös yksityiselämän tapahtumat. On tärkeää luoda joukkueeseen hyvä ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa urheilija voi kertoa mahdollisista päihde- ja pelihaitoistaan ja luottaa siihen, että asia käsitellään asiallisesti ja että tarjolla on apua. Hyvän ilmapiirin joukkueessa on helppoa ottaa rahapelaaminen puheeksi. Erityisen tärkeää olisi kouluttaa joukkueiden fysioterapeutteja ja lääkäreitä ymmärtämään ja tunnistamaan rahapelaamiseen liittyviä riskejä ja haittoja.
Joukkueille kannattaa laatia oma päihdeohjelma, jossa päihteiden lisäksi käsitellään myös liiallista raha- ja digipelaamista. Ohjelmassa tärkeä kertoa miten toimitaan, jos joku kokee haittoja päihteistä tai pelaamisesta. Jalkapallon pelaajayhdistys JPY on perustanut puutupeliin.fi -sivuston, josta ammattilaisurheilijat saavat tietoa ja apua rahapelihaittoihin.
Teksti: Riitta Matilainen (EHYT ry) ja Inka Silvennoinen (Peluuri)
Lähteenä blogissa käytetty kirjallisuus:
Håkansson A, Durand-Bush N, Kenttä G. Problem Gambling and Problem Gaming in Elite Athletes: a Literature Review. Int J Ment Health Addict. 2021 Dec 1:1-17. doi: 10.1007/s11469-021-00692-y. Epub ahead of print. PMID: 34867124; PMCID: PMC8634748.
Kilic Ö, Carmody S, Upmeijer J, et al. Prevalence of mental health symptoms among male and female Australian professional footballers. BMJ Open Sport & Exercise Medicine 2021;7:e001043. doi:10.1136/ bmjsem-2021-001043.
Jensen, S. N., Ivarsson, A., Fallby, J., & Elbe, A. (n.d. ). Gambling Behaviors Among Danish and Swedish Elite Football Players, Journal of Clinical Sport Psychology, 13(1), 95-102. Retrieved Nov 29, 2022
Matthew S.M. Lim, Henrietta Bowden-Jones, Maria Salinas, Jonathan Price, Guy M. Goodwin, John Geddes & Robert D. Rogers (2017) The experience of gambling problems in British professional footballers: a preliminary qualitative study, Addiction Research & Theory, 25:2, 129-138, DOI: 10.1080/16066359.2016.1212338
