Perheterapiaa pelihaittatyöhön
Rahapeliongelma vaikuttaa aina koko perheeseen. Pelaajan toipumisen lisäksi tavoitteena on myös parisuhteen ja perheen toipuminen. Auttajien on hyvä kohdata pelaajia ja läheisiä myös yhdessä, ja Peluurissa onkin nyt kokeiltu uutta työmuotoa parien ja perheiden kanssa.
Pelihaittatyössä on pitkään ollut painotus pelaajiin yksilöinä ja tämä painotus on tärkeä jatkossakin. Auttamiseen tarvitaan silti muitakin näkökulmia. Viime vuosina on pelaajien läheisiä alettu ottaa enemmän huomioon heidän omista lähtökohdistaan.
Läheiset ottavatkin paljon yhteyttä Peluurin auttavaan puhelimeen ja Tieto- ja tukipiste Tilttiin. Perhenäkökulmasta työtä on tehty esimerkiksi perheklubitoiminnassa ja ottamalla Peli poikki -ohjelmaan läheisiä mukaan keskusteluihin. Rahapeliongelman ihmissuhdevaikutusten takia on kuitenkin tärkeää tarjota apua nykyistä enemmän perheenjäsenille yhdessä.
Peluurin perheterapiakokeilu
Pari – ja perheterapeuttinen työskentely on yksi toimiva keino tukea perheitä. Olemme Peluurissa kokeilleet viime vuoden aikana uudenlaista työmuotoa, jossa Peli poikki -ohjelman osallistujat saivat apua yhdessä läheistensä kanssa ohjelman loputtua. Tapaamiset on toteutettu etäyhteydellä. Tähän asti osallistujat ovat olleet pelaajia puolisoineen, mutta työskentelyyn mukaan voidaan ottaa muitakin perheenjäseniä.
Perheterapia on pelaajien ja läheisten kohtaamista, asioiden käsittelyä ja voimavarojen etsimistä yhdessä.
Perheen määrittelen tässä laajasti, erilaiset sukulaiset ja muut läheiset, esimerkiksi ystävät huomioiden. Tämä määrittely on myös Afinetin - kansainvälisen riippuvuuksista kärsivien perheitä tukevan verkoston käytössä.
Ongelmallinen rahapelaaminen vaikuttaa kaikkiin perhesuhteisiin.
Perhe koostuu suhteista. Suhteita on monenlaisia, kuten aikuisten parisuhde, lasten ja vanhempien välinen suhde ja sisarusten suhde. Perheet ovat myös monimuotoisia. On uusperheitä, sateenkaariperheitä ja muita kokonaisuuksia, mutta perhemuodosta riippumatta, ongelmallinen rahapelaaminen vaikuttaa kaikkiin näihin suhteisiin.
Koko perheen auttaminen hyödyttää kaikkia
Koko perheen auttamisella on monia hyötyjä. Toipuvalle pelaajalle ja se voi tuoda läheisen lisääntynyttä ymmärrystä ja tukea. Läheinen taas pääsee käsittelemään omaa kokemustaan, joka usein jää vähemmälle huomiolle, kun keskitytään pelaajan auttamiseen. Tapaamisten yhteiset keskustelut voivat johtaa rakentavampaan vuorovaikutukseen myös kotona. Lapsia hyödyttää, että vanhemmat puhuvat vanhemmuudesta ja lasten hyvinvoinnista terapeutin kanssa. Lapsetkin voivat osallistua tapaamisiin ikätason huomioiden.
“Terapeutti voi toimia sillanrakentajana” Pelaajan läheinen.
Mistä sitten olemme tapaamisissa puhuneet? Keskusteluissa yhteisen ymmärryksen luominen on ollut keskeistä; Mistä rahapeliongelmassa on kyse, ja ennen kaikkea miten siitä voi toipua? Luottamus on hyvin tärkeä ja läpileikkaava teema työskentelyssä. Läheinen ihmissuhde ei voi voida hyvin, jos siinä ei ole luottamusta. Yksilön ja läheisen toipumisen lisäksi on olemassa parisuhteen ja perheen toipuminen ja silloin toipumisessa on enimmäkseen kyse luottamuksen rakentamisesta.
“Aluksi luottamus voi olla ihan vitsi.” Pelaaja.
Rahapelaamisen paljastuttua luottamus voi olla pitkään todella heikoissa kantimissa. Luottamuksen jälleenrakentaminen vaatii kestävää toiminnan muutosta sekä avointa ja rehellistä vuorovaikutusta. Taloustilanne on turvattava ja luottamuksen korjaaminen vie paljon aikaa. Avoimen vuorovaikutuksen opettelu ei välttämättä ole helppoa. Salailun, valehtelun ja epäluulon negatiivinen kehä on voinut jatkua kauan. Puolisojen vuorovaikutus ja roolit ovat saattaneet ajan myötä kehittyä jäykiksi. Parisuhteessa luottamuksen jälleenrakentamiseen tarvitaan aina molempia puolisoja.
“Vanhempikin voi kaivata kannustusta, lapsille on puhuttava tilanteesta kunnolla.” Perheterapia -kokeilun osallistuja.
Myös lapsen ja vanhemman suhteessa luottamus on tärkeä, ellei kaikista tärkein asia. Lapsen on voitava luottaa vanhemman turvallisuuteen, arkiseen huolenpitoon, läsnäoloon ja kykyyn auttaa asioissa, joita lapsi ei itse vielä osaa. Moni rahapeliongelmasta kärsivä vanhempi tunteekin syyllisyyttä vanhemmuuden toteutumisen puutteiden takia.
Lue myös: Miten puhua lapselle perheen rahapeliongelmasta
“Työskentely auttoi keskusteluyhteyden palauttamisessa.” Perheterapia -kokeilun osallistuja.
Tapaamisessa on aina ilo nähdä, miten osallistujat ovat valmiita puhumaan ja tekemään työtä suhteensa toipumisen eteen. Osallistuminen yhteisiin keskusteluihin on jo itsessään sitoutumista suhteen hyväksi työskentelyyn. Perhe voi hyötyä muutamastakin tapaamisesta, vaikka kaikki asiat eivät siinä ratkeakaan. Keskustelut voivat toimia hyvänä alkuna kaikkien tilanteen kehittymisessä parempaan suuntaan, ja terapeutilla tai työntekijällä on aina myös mahdollisuus ohjata perhe lisäavun piiriin, jos sille on tarvetta.
“Toivottavasti moni uskaltaa lähteä tähän läheisensä kanssa.” Perheterapia -kokeilun osallistuja.
Perheterapiakokeilusta kerätyn palautteen perusteella osallistujat hyötyivät työskentelystä monin tavoin: tapaamiset lisäsivät ymmärrystä peliongelmasta, antoivat valmiuksia rakentavaan keskusteluun ja vähensivät puolisojen välisiä jännitteitä. Kaikki osallistuneet suosittelivat tapaamisia samassa tilanteessa oleville.
Kursiivilla kirjoitetut lainaukset ovat pelaajilta ja heidän läheisiltään.
Antti Palmu, perheterapeutti, Peluuri, Sininauhaliiton Pelihaittatyö
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 29.1.2024
Lähteet:
Addiction and the family international network. 5-step method. https://afinetwork.info
Castrén, S., Marionneau, V., Lind, K., Salonen, A.H. (2022) Rahapeliongelma läheisnäkökulmasta: Haittojen ymmärtämisestä tuen ja hoidon suunnitteluun. Tutkimuksesta tiiviisti 40/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Fong,Timothy. Types of psychotherapy for pathological gamblers. (2005) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3000184/
Järvinen-Tassopoulos, J., & Pirskanen, H. (Toimittajat) (2021). Riippuvuus perheessä. Gaudeamus.
Landau-North M, Johnson S, Dalgleish T. (2011) Emotionally focused couple therapy and addiction.
Nurhonen, Piia. 2020: Videovälitteinen pariterapia – enemmän kuin tyhjää parempi. Perhe- ja pariterapialehti.
https://perhejapariterapialehti.journal.fi/article/view/136951/85123
